Piispantalo
Tampereen Pyynikin harjun rinteellä sijaitseva piispantalo on piispan ja hänen perheensä koti, mutta myös edustustila, jossa järjestetään erilaisia kokouksia ja tilaisuuksia sekä tuomiokapitulin istunnot.
Kun piispanistuin siirrettiin vuonna 1923 Porvoosta Tampereelle, syntyi tarve löytää paikka piispan talolle. Tampereen kaupunki valikoi paikan Pyynikintie 9:stä. Tontti oli luonnon keskellä ja rauhallisella paikalla sivussa ydinkeskustasta.
Tampereen piispantalo rakennettiin vuoden 1937 aikana. Rakennuksen piirustukset laati pyynnöstä rakennushallituksen ylijohtaja, arkkitehti Gunnar Wahlroos (1890-1942). Rakennus vihittiin käyttöön 2.6.1938.
Wahlroosin arkkitehtuuri oli juuri 1930-luvulla muuttunut klassismista kohti funktionalismia. Uusi arkkitehtuurinen näkemys tulee esiin Tampereen piispantalossa, sillä kauniin funktionalistisen talon piirteistä löytyy ripaus klassismia. Wahlroosille ominainen klassistinen koristelu näkyy myös talon julkisivun yksityiskohdissa, kuten kaariaiheisissa ovissa ja ikkunoissa. Piispantalon suunnitelleen Gunnar Wahlroosin muita tunnettuja töitä ovat Turun Martin kirkko ja Jyväskylän Schaumanin linna.
Piispantalon alakerrasta löytyvät piispan edustustilat, työhuone, kirjasto ja kappeli. Edustustilat muodostavat kauniin tilaketjun lukuisine taideteoksineen ja yksityiskohtineen. Talon kauniit seinämaalaukset toteutti rakennuksen suunnitelleen arkkitehti Gunnar Wahlroosin sisko, taiteilija Anna Huss-Wahlroos. Piispantalon kappelin krusifiksi on Oberammergaun mestarien työtä. Piispa Aleksi Lehtosen (piispana 1934-1945) itse valitsema krusifiksi saatiin lahjaksi Saksasta.
Piispan yksityisasunto sijaitsee rakennuksen yläkerrassa.
Kuvia Piispantalon sisätiloista: